Juossut en ole vuoteen kuin muutaman hassun lenkin, talvella kerran ja silloinkin lenkki jäi puoli tiehen kun polvi alkoi oikutella ja nyt keväällä pari lenkkiä on tullu juostua kun vihdoin työtilanne on alkanut helpottaa ja juoksufiilis kolkuttelee.
Mutta ei ole siis juoksua tullu treenattua eli cooperiin lähdin niin sanotusti kylmiltään. Juoksu kulki kyllä hyvin, ilma oli ihanan raikas sateesta ja loistava tsemppari ajastamassa ja kuvaamassa. Ongelmaksi meinasi iskeä tylsyys, sillä tuo ovaaliradan kiertäminen on parin kierroksen jälkeen aika puuduttavaa. Toisekseen ajantajua ei ollut, eli kun kello oli ajanottajalla niin itse olin ihan pihalla kuinka paljon on juossut ja paljonko on jäljellä, joten muutamassa kohdassa tuli sitten hieman säästeltyä (ihan kuin se 12 min olisi muka ollut jotenkin pitkä aika).
Vajaan viimeisen minuutin otin loppukirin ja jaloissa olisi kyllä ollut potkua vielä painella joten hieman jäi harmittamaan että en sitten ihan kaikkea antanutkaan ja jäi fiilis että parempaankin olisin pystynyt. Joten ihan tyytyväinen en lopputulokseen ollut itse, 2490m jäi saldoksi.
Tuloshan on hyvä, mutta oletin että pystyisin parempaankin, joten jossain vaiheessa tätä on testattava uudestaan ja nyt kun tietää miten homma menee niin antaa mennä vaan täysillä alusta lähtien.
Ja vaikka jaloissa olikin vielä puhtia, tein lopussa myös sen virheen että pysähdyin ja vedin keuhkot täyteen koko voimalla jotta hengitys loppukiristä palautuisi, niin eikös kylkilihakset menny kramppiin...
Että vaikka kuinka muita neuvoo ja opstaa, niin eipä niitä neuvoja aina osaa itsekään hyödyntää :D Tästä on siis varaa parantaa, vai onkohan sitä omaan suoritukseen ikinä kuitenkaan tyytyväinen?
Anne ♥